Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki selvittävät uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen teknistaloudellista kannattavuutta | Green reality

Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki selvittävät uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen teknistaloudellista kannattavuutta

29.03.2017

Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki selvittävät uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen teknistaloudellista kannattavuutta

Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki selvittävät kokoluokassaan ensimmäisen uuteen teknologiaan perustuvan uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen teknistaloudellista kannattavuutta. Metanointilaitos voisi tulevaisuudessa olla tarkasteltavassa mittakaavassa maailman ylivoimaisesti suurin vedystä ja hiilidioksidista uusiutuvaa metaania tuottava laitos jopa 20 MW tuotantotehollaan.

Maaliskuun alussa käynnistyneessä yhteishankkeessa arvioidaan teknistaloudellisesti uusiutuvan metaanikaasun tuotantoa sivutuotevedystä ja hiilidioksidista. Myös nykyiset energiakaasut maakaasu ja biokaasu koostuvat lähes kokonaan metaanista. Teknistaloudellisen toteutettavuusselvityksen toteuttaa Neste Jacobs ja sen on määrä valmistua kesäkuussa 2017. Selvitystä ohjaavat yhteistyössä energiayhtiö Gasum Oy, kemianyhtiö Kemira Oyj ja Lappeenrannan kaupunki.

”Tulevaisuuden metanointilaitoksen sivutuotevety syntyisi meidän Joutsenon tehtaan elektrolyysiprosessissa, joten vedyn sisältämä energia olisi peräisin elektrolyysiin käytettävästä sähköstä. Metanoinnissa syntyisi lisäksi huomattava määrä lämpöä, joka voitaisiin kokonaisuudessaan hyödyntää tehtaamme prosesseissa,” kertoo Janne Tynninen, Kemiran Joutsenon tehtaanjohtaja.

”Etsimme jatkuvasti uusia reittejä uusiutuvan kaasun tuotantoon osana puhtaan kaasuekosysteemin rakentamista. Power-to-Gas -konseptin kehityksen myötä olemme viime vuosien aikana perehtyneet kattavasti myös vedyn metanointiratkaisuihin. Mikäli voisimme syöttää Joutsenossa tuotettavan kaasun siirtoverkostoon, uusiutuva metaani olisi helppo hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa, teollisuudessa tai liikenteessä,” kertoo Gasumilta Jouni Haikarainen, johtaja, maakaasu.

”Olemme kartoittaneet edellistalvesta asti Etelä-Karjalan alueella mahdollisuuksia edistää Power-to-Gas -investointia, johon liittyviä teknologioita tutkitaan ja pilotoidaan myös Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Power-to-Gas -järjestelmässä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantohuippujen aikainen ylimääräsähkö varastoidaan veden elektrolyysin avulla vedyksi, joka puolestaan voidaan metanoida maakaasua vastaavaksi uusiutuvaksi metaanikaasuksi. Tunnistimme Kemiran tehtaalla syntyvän vedyn metanoinnin yhdeksi kiinnostavaksi vaihtoehdoksi ja sovimme yhteistyöstä sekä Kemiran että Gasumin kanssa jo syksyllä 2016, ” kertoo Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja.

”On erittäin kiinnostavaa päästä laatimaan uuteen teknologiaan ja teolliseen integraatioon perustuvan kaasun tuotantolaitoksen toteutettavuusselvitystä. Teknistaloudellinen selvitys antaa hyvät näkymät uusiutuvaan kaasuun perustuvan tuotantolaitoksen toteuttavuudesta tulevaisuudessa,” kertoo Mika Ketomäki selvityksen projektipäällikkö Neste Jacobsilta.

 

Lisätietoja:
Jouni Haikaranen, johtaja, maakaasu, Gasum
p. 040 709 5690, etunimi.sukunimi(a)gasum.fi

Janne Tynninen, tehtaanjohtaja, Joutseno, Kemira Oyj
p. 040 703 3823, etunimi.sukunimi(a)kemira.com

Markku Heinonen, kehitysjohtaja, Lappeenrannan kaupunki
p. 040 581 1998 etunimi.sukunimi(a)lappeenranta.fi

Mika Ketomäki, projektipäällikkö, Neste Jacobs
p. 050 458 1420, etunimi.sukunimi(a)nestejacobs.fi